* STADI 4.9.2003

    10 VUOTTA JA KUNNON BAILUT

    (uudistettu versio 3)

    Julkisuus on nykyään jokaiselle yritykselle ja yhdistyksellekin "paikka", jossa tulee olla ja näkyä. Stadin Slangi ry:tä on kohdeltu julkisuudessa hyvin, ja palstatilaa mediassa on aina löytynyt, slanginäyttely 1997-98, vuotuinen Helsinkipäivän 12.6. "Stadin friidu ja kundi" -tapahtuma sekä Perinnepäivä ovat kuuluneet ja näkyneet. Samoin aina uuden puheenjohtajan valinta. Ja hyvä niin, julkisuutta on tullut melkeinpä "liiankin helposti".

    Mutta, mutta: Yhdistyksen henkiset ja taloudellisetkin resurssit (ja myös 1500:n jäsenen talkoo-työvoima) sallisivat vieläkin vaativamman ja monipuolisemman toiminnan, ja näin myös näkyvämmän sijan Helsingin kulttuurielämässä.
    Stadin slangi ja Stadin Slangi ry ovat hienoja juttuja!

    Ehdotan, että Stadin Slangi ry pitäisi "Kunnon Bailut" syksyllä 2005 kun yhdistys pääsee kymmenen vuoden ikään. Jos kyseessä on senlaatuinen tapahtuma, mitä seuraavassa luonnosmaisesti ehdotan, olisi valmistelut pantava mitä kiireimmiten käyntiin, jo nyt tämän syksyn aikana.

    Yhdistys on perustettu 14.9.1995, mutta ehdotan että Stadin Slangi ry yhdistäisi vuoden 2005 Perinnepäivän ja 10- vuotisjuhlat, ja juhlapäivä/-t olisi/vat torstai 18.8 / to 18 ja pe 19 / to 18, pe 19 ja la 20 - riippuen siitä, ovatko Bailut 1-, 2-, vai 3-päiväiset.

    Bailujen yleisluonne on ihan hyvä, se kannattaisi säilyttää nykyisellä ruohonjuuritasolla, ei siis tyyliin ”Jorma Hynninen ja Karita Mattila laulavat Niin gimis on Stadi Finlandia- talon iltajuhlassa.”

    Bailujen osioita:

    1 NÄYTTELYT
    Vuodenvaihteessa 1997-98 Jugendsalissa pidetty näyttely keräsi megalomaaniset yli 26.000 kävijää. Paljon on slangissa tapahtunut sen jälkeen (mm. Paunosen "tiilari" ja siitä ansaittu TietoFinlandia, Garamin tuotanto, perinnepäivä-traditio, Itä-Helsingin slangi-räppärit, nimi- ja paikankeruuukilpailut, pakinakirjat, omat nettisivut ja myös Slangi.net); on aika lyödä näyttely-ennätys rikki:

    1.1 Bamlataan! -näyttely yhdessä Helsingin kaupunginmuseon ja Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen kanssa, Jugend-salissa?. Esim. 18.8.-1.10.05. Erityinen huomio puhuttuun slangiin (audio ja video). Vinkin antoi Klaude, kiitos.

    1.2 Edellisestä työstetään pysyvä, suppeampi näyttely esim Kaupunginmuseon tiloihin ja/tai pääkirjaston Helsinki-kokoelman yhteyteen, alkaen 1.1.2006.

    1.3 Kaupunginkirjastoihin valmistetaan slanginäyttely-opas ja materiaalia, kirjastoissa 18.8.- 1.10.05 slanginäyttely. Slangiteosten tekijät esittelemään töitään ja yhdistyksen edustaja yhdistystä. Nuorisotalot, vanhusten palvelutalot?

    1.4 Slangi- turistispora, 3T:n ja 3B:n malliin, kuulutus slangiksi, ainakin 1.8-1.10.05. Näkösälle myös isoille spora- ja busapysäkeille ja metro-asemien vitriineihin.

    1.5 Jo toiminnassa oleva slanginauhaa soittava turistibussi mukaan alehintaan.
    1.6 Slangi ry:n toimiston ikkuna somistetaan viimeinkin suppeaksi ”näyttelyksi”, johon kuuluu ajan tasalla pidettävä tapahtuma-kalenteri.

    2 SEMINAARIT

    2.1 Asiantuntijaseminaari, jonka esitelmistä ja puheenvuoroista koostetaan kirjallinen raportti.
    Aiheita esim.
    - Stadin slangin vaihteluvuus: alueelliset ja ajalliset erot
    - Slangin käyttöikä ja käyttäjien sosiaalinen tausta, ennen ja nyt.
    - Onko Stadin slangilla tulevaisuutta? jne.
    Mukaan kielen ja kaupunkikulttuurin tutkijoita.
    Hgin yliopiston suomen kielen laitos.
    Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, SKS
    Heikki ja Marjatta Paunonen.
    SKS
    Hgin kaupungin kaupunkikulttuuriosasto.


    2.2 Slangipaneli.

    Edellistä myötäilevä yleisötilaisuus.
    Mukana edellisen tutkijoita ja lisäksi esiintyy slanginbamlaajia ja laulajia. Pätevä juontaja, Arska Elo?
    (Jussi R, Tuomari Nurmio, Kirka, Sakilaiset yms.)

    2.3 Stadin jengit ja niiden kieli, 1900-2000.
    Sakilaiset, lättähatut, hämyt, hevarit, skeittarit, jne.
    Nuorisotutkijoita, jne.

    2.4 Slangi kouluissa. Miten opettajat suhtautuneet aikojen kuluessa, miksi? Miten slangia opetetaan pääkaupunkiseudun kouluissa? Tulevaisuuden näköaloja?

    2.5 Stadin Slangi ry:n historiikki -seminaari. 10-vuotias yhdistyksemme ansaitsisi jo oman historiikin. Se ja näyttely (1.1) voisivat edetä valmiiksi toisiaan tukien.

    Historiikki myytävänä, esim pokkari 20 e.

    3 SLANGIKILPAILUT

    3.1 Perinnepäivien ”normaalit” kilpailut: skrubu, liidokit, pussijuoksut, neppis-skabat, ....

    3.2 Uuden perinteen kilpailut:
    - Skeitit, katukoris, rullaluistelu, graffitit, tagit, jne.
    (Jos yhdistys aikoo tosissaan hankkia junjorijäseniä, asian hyväksi pitäisi nähdä vaivaa!)

    3.3 Koulujen slangikirjoituskilpa: tarinat, sanasto - kokemustahan jo on. Järjestetään keväällä 2005! Koulunäyttelyitä, slangitapahtumia, bamlaajia.

    3.4 Slangihaastattelu -kilpa kunnon palkinnoin. Video-ja audio-sarja.

    3.5 Slangilaulu- sanoitus- ja/tai sävellyskilpailu.

    4 UUDET TUNNUSTUSPALKINNOT

    Stadin friidu ja kundi -perinne on hyvä ja sitä kannattaa jatkaa.
    Se on kuitenkin luonteeltaan osin ”elämäntyö” tai ”pormestari-pakkobulla” -tyyppinen tunnustus. Muunlaista palkitsemista voisi ollla mm:

    4.1 SlangiTeko -tunnustus.
    Sen voisi saada vuoden aikana merkittävästä yksittäisestä teosta Stadin slangin ”hyväksi”, esim hyvän kirjan julkaiseminen, levyn, tms.
    Näitä voitaisiin jakaa esim 3-5 vuosittain vaikkapa 12.6 tilaisuudessa. Tunnustus voisi olla peltimitali tai kunniakirja ja liuskan-kahden haastattelu Tsilari-lehteen. Näin saisivat palkitut julkisuutta teokselleen, myös Stadin Slangi ry.

    4.2 Stipedin ja em. SlangiTeon yhdistämistä harkittava.

    5 SLANGIROCK.

    Nuoremmanpuoleiselle väestölle suunnattu tapahtuma slangi-musiikin merkeissä, kunnon esiintyjät! Jangsterit ja rokkivaari Saksalan Harri saavatkoon näyttää kyntensä.
    (Jos yhdistys aikoo tosissaan hankkia junjorijäseniä, asian hyväksi pitäisi nähdä vaivaa!)


    Nuorisoasiankeskuksen ja nuorisojärjestöjen kanssa?

    6 ”SENJORI” BAILUT KINAPORISSA.

    Vanhemmanpuoleiselle väestölle suunnattu tapahtuma slangi-musiikin merkeissä, kunnon esiintyjät!
    Laulajat laulavat, runoilijat runoilevat, pakinoitsijat pakinoivat - ääneen!
    Palvelutalon ja eläkeläisjärjestöjen kanssa?

    7 SLANGIKILPA -TIETOKONEEN KEHITTÄMINEN.

    Esim. erityyppisiä kilpailuja, eurolla todistus jne.

    8 KANSANJUHLA.

    Perinnetapahtuman yhteydessä Finlandiatalon takana? Puhuu mm. pormestari.
    Soittoa, laulua, karnevaalimeininkiä.
    Kiertäviä trubaduureja. Prälläkän bändi?
    Stadilaisia näyttelijöitä bamlaamaan. Stadin friiduja ja kundeja.
    Hgin kaupunkikulttuuriosasto.

    9 MUITA KAUPUNKIKULTTUURIN PERINTEITÄ.

    - Pyykkilaiturit, pihasoittajat, lestinheittäjät, poliisit, taskuvarkaat, yleiset bastut, ilotytöt, latarit-gosarit-tsilarit, lehtien ja sähkösanomien myyjät, kesäterassit, thai-hierojat, taksit, hevosvossikat, torimyyjät, silakkamarkinat, vappumarkkinat, joulukatu, kävelykadut, jne.

    10 UUDET ETNISET RYHMÄT MUKAAN!

    Uutta stadilaista kaupunkikulttuuria: Esim ruokakulttuurin kautta:
    snagarit, kebab-mestat, jne. Tai musiikin, …
    - Somalit
    - Viro- ja inkeriläiset, venäläiset
    - Kosovot, bosniat
    - Vietnamilaiset
    - Chileläiset

    11 BAMLAUSKILPA.

    Suurestikaivattu kilpa kaivettava naftaliinista. Ikäryhmäluokat. Jo puhutun slangin statuksen nostamisen vuoksi.

    12 TIEDOTUKSESTA.

    ”Inhimillistä” linkkiä HelsinkiMediaan (Hesari) tulisi nyt käyttää hyväksi.
    Samoin Slangi.nettiä ja omat nettisivut.
    Pikaisesti olisi saatava Bailujen logo, jota voisivat käyttää konkreettisia slangituotteita suoltavat henkilöt, yhteisöt, yritykset. Molemminpuolinen etu.

    13 ORGANISOINTI

    Toiminta olisi hyvä saada käyntiin pikaisesti, tämän vuoden aikana. Juhlien toimikuntana voisi olla yhdistyksen hallitus.
    Jokaiselle osiolle olisi valittava vastuuhenkilö tai -henkilöt!
    Juhlat vaativat osapäivätoimisen sihteerin (yhdistettynä Stadin Slangi ry:n sihteerin tehtäviin tai sitten ei).

    14 MAAN PINNALLE

    Okei, ehkä näitä kaikkia ei yhdistys pystä toteuttamaan, jos kohta edes haluaakaan.

    Mutta ajatukseni on, että hallitus poimisi näistä (ja toki muidenkin ideoista!) toteuttamiskelpoisimmat. Kaikki ideat ovat käytettävissä, yhdessä tai erikseen.
    Merkittävä ongelma on tietenkin raha. Rikkaita sponsoreja pitäisi siis haalia, no aikaa pari vuotta. Ainakin Hgin kaupunki tulisi saada osallistumaan, mm tiloja ilman vuokraa, jne. Stockmann, uusi ElantoHok, jne. Ja 1500:n jäsenen joukosta pitäisi onnistua jollakin keinolla mobilisoimaan ”jokainen jäsen tekemään jotain” juhlien onnistumiseksi. Jäsenistössä on potentiaalia!
    "Kannatussetelien", pinssien, arpojen - kunnon palkinnoin - tms. myynti yleisölle!
    Jäsenkortista muovinen "pankkikortti", jolla saisi tietyistä kaupoista alennusta, jne.
    Minä ja Slangi.net olemme tietenkin käytettävissä, jos meidän panostamme tarvitaan.

    Erkki Johannes
    Slangi.net

    Slangi.netin kilpailu:

    Jeesataan Stadin Slangi ry:tä!


    Stadin Slangi ry täytti syksyllä, 14.9. seitsemän vuotta. Onneksi olkoon, näin jälkikäteen!

    Komealta kalskahtava nimi, mutta onko muuta? - Onko se vain pöyhkeää helsinkiläisyyttä ja itseään täynnä-olevien papparaisten kerho, missä nämä voivat muistella "Sörkän Vennujaan ja friidujaan", ja kiistellä, onko se "Sörkan..." vai "Sörkän...", niin kun minulle eräs miesääni puhelimessa äsköttäin saarnasi.
    Minun täytyi tunnustaa, että on se tuotakin, mutta ei vain tuota, vaan paljon muutakin. Enempään en kuitenkaan ehtinyt kun puhelin lyötiin kiinni. Olisin sanonut vielä seuraavan:

    Stadin Slangi ry:llä on monta "isää": eräs niistä oli Klaus Bremer, joka esitti laajan sangiseuran perustamista jo 90-luvun alussa. Ajatus puhkesi sitten kukkaan Työläisäiti-patsas -liikkeen aktiivien keskuudessa senjälkeen kun liike oli saanut projektinsa kunnialla suoritetuksi.
    Heti alkuun ymmärrettiin viestinnän tärkeys ja pantiin alulle oma lehti, "Tsilari", sekä järjestötiedotuksen, että osin myös suuren yleisön tarpeita palvelemaan. Lehdestä on kehittynyt sisällöltään monipuolinen ja ulkoasultaankin hyvä helsinkiläisperinteen lehti.
    Saavutus on melkoinen kun ottaa huomioon kuinka kuitenkin pieni taustajärjestö on ja kuinka vähin henkilöllisin ja taloudellisin voimavaroin lehteä tehdään. Tämän vuoksi jäsenten omilla kirjoituksilla ja kritiikillä on ollut sille ensiarvoisen tärkeä merkitys.

    Julkisuutta sekä Stadin slangille että järjestölle itselleen varten kehitettiin heti alussa "Stadin gimma ja kundi" -tapahtuma. Se on loisto-idea ja se toimii edelleenkin, taattua myönteistä julkkisuutta - sellaista nykyaikana tarvitaan.

    Vuodenvaihteen 1997-98 slanginäyttely oli hallituksen ja monikymmenpäisen muun talkoojoukon mahtava voimannäyte, ja se keräsi Jugend-saliin ennätysmäärän yleisöä.
    Koulutoimikunta pyörähti myös vilkkaasti käyntiin: kymmenittäin slanginbamlaajia on käynyt Helsingin kouluissa puhumassa Stadin slangista ja Stadin slangia.
    Alkuvuosina pidetyt bamlaus-kisat ovat jääneet monen mieleen, edelleen niistä kuulee puhuttavan.
    Ja tänä vuonna lanseerattu yhdistyksen stipendi varmasti innostaa saajiaan toimintaan Stadin slangin hyväksi.
    Ja näin Slangi.netin puolesta: kiitos hyvästä yhteistyöstä etenkin Tsilari-lehden ja yhteisten esitteiden osalta.

    Mielestäni järjestön päätapahtuma on kuitenkin Perinnepäivä, tulevaisuudessa Perinepäivät, toivottavasti. Sillä kyetään savuttamaan näkyvyyttä laajalla alueella ja porautumaan syvälle stadilaisten lämpimiin sydämiin! Lisää ytyä Perinnepäivään!

    Vaikka yhdistyksen tavoitteisiin ei ole kirjattu jäsenten yhdessäoloa, sen merkitystä ei sovi vähätellä: jäsenistö on tehnyt matkoja ympäri Suomea, ympäri Eurooppaakin; kokoontunut jortsu- ja jäseniltoihin, ottanut osaa toimikuntien työhön ja saanut hyviä muistoja, uusia ystäviäkin. Yhdistyksen toiminta on ollut piristävä lisä monen eläkeläisen päivärutiiniin.

    Mutta, mutta. Noin 1300:n jäsenen yhdistyksessä aktiivien lukumäärä pyörii siinä 10%:n tietämissä, parhaimmillaan. Eli ne, jotka haluavat jotain tehdä, saavat tehdä kaiken, ja moni on jättäny toiminnan sikseen.
    Nuorisoa yhdistys ei ole osannut lähestyä; naisia kylläkin, heitä on paljon jäseninä.
    Ja järjestö-elämälle tyypillisesti, toiminnan suurimmat moittijat löytyvät siitä joukosta, jotka eivät ole mitään asioiden hyväksi tehneet. Ja pöyhkeitä ja pahanpuhujia löytyy Stadin Slangi ry:nkin riveistä, niin "reiluja stadilaisia" kuin olemmekin - ehkä se todistaa vain, että kaiken hienouden lisäksi olemme ihan inhimmillisiäkin ...

    Näin olisin tuolle soittajalle selittänyt.

    * * *

    Sitten tuli mieleeni kääntää tämä soitto haasteeksi.
    Eli tähän on tultu, miten tästä eteenpäin, entistäkn paremmin?
    Järjestö sai uuden puheenjohtajan, Harri Saksalan, joka on täynnä intoa kehittämään Stadin Slangi ry:tä edelleen. Siksi Slangi.net on nyt päättänyt julistaa kilpailun yhdistyksen jeesaamiseksi!

    Kilpailumme on kaksi-osainen:

      1. Haluamme vastauksen kysymykseen:
      Miten Stadin Slangi ry voisi vielä kehittää toimintaansa?
      Kaikkien jonkin idean tai useammankin sekä nimensä ja osoitteensa jättäneiden kesken arvomme 5 slangikirjapalkintoa (Slagivisa) ja lisäksi jokainen vastaaja saa hyvän mielen.

      2. Kenties paras tapa tukea Stadin Slangi ry:n toimintaa, on liittyä yhdistykseen jäseneksi ja maksaa jäsenmaksut.
      Kaikkien Slangi.netin kautta liittyneiden uusien jäsenten kesken arvomme 5 slangikirjapalkintoa, (Slangivisa).
      Jäsenhakemus


      Vastaukset sähköpostiin: johannes@iki.fi
      Jäsenhakemus kirjekuoreen.
      Kilpailuaika on 6.12.2002 - 1.3.2003


    Erkki Johannes
    Slangi.net
    Stadin Slangi ry, rivijäsen




    * STADI 12. 6.2002

    Fuusioslangia


    Stadin slangin kehittivät suomenkieliset ja ruotsinkieliset helsinkiläiset (poika)lapsi- ja nuorisojoukot omiin viestinnällisiin tarpeisiinsa. Kun heillä ei ollut yhteistä kieltä, ne tekivät sen - kuinka systemaattisesti tämä tapahtui, se lienee hämärän peitossa.
    Myöhemmin tuli mukaan "salakielisyys", oman ryhmän koheesio ja identiteetti - yhteistä kommunikaatiovälinettä tärkeämmäksi muodostui erottautuminen muista, etenkin "maalaisista", mutta myös initaatioriittinä eroon vanhemmista.
    Jokainen sukupolvi (myös kaupunginosa ja paikoin jopa kortteli ja jengikin) loi oman versionsa Stadin slangista. Koska slangi on osa koko yksilön kasvuprosessia, muodostui slangin käyttäjille poikkeuksellisen kiinteä suhde kieleen - nykyisin siitä on merkkinä monen "gamlan staran" kanta, että vain hänen (ja sen sakin johon hän kuului) slangi on "kunnon slangia".
    Ääriesimerkkinä vaatimus, että tietyn aikakauden aikana "syntyneitä" slangi-ilmauksia saisi käyttää vain sen ajan nuoret, ei muut: eri aikakauden slangeja ei saisi sekottaa.
    Kun kuitenkin on koko joukko slangisanoja, jotka ovat säilyneet läpi koko satavuotisen Stadin slangin historian. Tässä nämä "puristit" ovat tehneet sen poikkeuksen, että niitä sanoja joita on käytetty "yli oman aikakautensa", niitä saa käyttää.
    Loogisesti - sikäli kuin logiikasta mitään ymmärrän - slangisanan käytön oikeuden saa siis sillä, että käyttää sitä! Toki eri asia on, jos esitetään esim epokkikuvausta, sen slangin tulee toki olla tuon aikakauden slangia.

    * * *

    Pitäisin Stadin slangille myönteisenä sitä, että slangin käyttäjät ottaisivat vokabulaarioonsa rohkeasti koko satavuotisen slangin kirjon. Näin käytettävissä oleva sanavarasto laajenisi, ilmaisu olisi vivahteekkaampaa, eri sukupolvet ymmärtäisivät paremmin toisiaan, jne.
    Tätä sekoiteslangia voitaisiin kutsua vaikkapa "fuusioslangiksi", jonka termin Jyri Taskinen on lanseerannut. Sinänsä kielen ajallinen kerrostuneisuus ei ole uusi asia, kaikki kielethän - kuten muutkin kulttuurin alueet - elävät kerrosteisina, paitsi kielet jotka on museoitu. Sellaista kohtaloa en Stadin slangille haluaisi!
    Slangi säilyy vain jos se muuttuu.

    Johannes



    * STADI 12. 6.2002

    Kunniavelka on maksettu


    Milloinkaan Stadin slangille ei ole suotu näin paljon kunniaa ja julkisuutta.
    Milloinkaan Stadin slangiksi ei ole ollut tarjolla näin paljon tuotteita.
    Milloinkaan Stadin slangista ei ole puhuttu näin paljon kuin tänään.

    Stadin Slangi ry, "Stadin friidu ja kundi", "Perinnepäivä", TietoFinlandia, slangipalstat, Mattssonin, Janzonin, Mäkelän pakinakirjat, Niin gimis on Stadi- ja Juuret -näyttelyt, radiossa slangi-ohjelma, raamattuakin slanginnettu, yliopistollisia tutkielmia, skloddien leikkejä kirjana ja videona, vanhoja ja uusia slangilauluja levytetään ... ja vielä tämä uuden slangin "Ihmemies McGaram": Aku Ankka, Snögeli, Jörde Juge, ensi keväänä Seittemän Bros. jne. ...

    Mutta milloinkaan perinteistä Stadin slangia ei kuullut puhuttavan niin vähän kuin nykyään.

    * * *

    Stadin slangin loivat Helsinkiin muuttaneiden suomen- ja ruotsinkielisten teollisuustyöläisten jälkeläiset, lapset ja nuoret, jotta yhteydenpito pihoilla ja kaduilla olisi helpompaa. Aika oli 1800-luvun viime vuosikymmenet ja paikka Pitkänsillan pohjoispuoliset kaupunginosat. Slangi kehittyi myös välineeksi luomaan identiteettiä oudossa ympäristössä: vahvistamaan oman ryhmän kiinteyttä ja rajaamaan se muista ryhmistä, merkitsemään oma reviiri. Slangi sai osakseen kovaa vastustusta. Samoihin aikoihin kulttuuripiireissä, opettajien keskuudessa eritoten, oli käynnissä taistelu suomen kielestä ja sen puhtaudesta, kielestä pyrittiin karsimaan svetisismit. Ja vielä kun Stadin slangi siirtyi luontevasti pahamaineisten sakilaisten ja yleisestikin pääosin "haalariväestön" puheseen, slangin käyttöä vastustettiin kiivasti. Kouluissa rangaistiin slangista, vaikka se oli monen lapsen "äidin-" tai ehkä paremminkin "isänkieli".

    * * *

    Mutta nyt "gamlojen friidujen ja starojen" lapsuuden ja nuoruuden kielenkäyttö on saanut hyväksynnän, "kunnivelka on maksettu". Stadin slangi on nosteuttu sille kuuluvalle paikalle. Mutta miten perinteisen slangin käy?
    Puhekielessä ihmiset äänestävät suullaan, puheellaan.
    Kysymys on, mihin slangia tarvitaan?

    Johannes



    STADI 7. 2.2001

    VIERAITA VAIKUTTEITA

    Stadin slangi on aina saanut runsaasti vaikutteita vieraista kielistä ja tänne muuttaneiden asukkaiden puheista. Slangin luojat ovat surutta imeneet sanoja ja ilmauksia niin lännestä kuin idästäkin. Slangi-sanoja ei toki ole kopioitu sellaisenaan, vaan ne on slangimaistettu kulloisenkin ajan, paikan ja henkilökohtaisen tyylin mukaisesti. Arjen käytännössä ovat slangiin ”sopimattomat” ilmaukset sitten karsiutuneet.

    * * *

    Slangin on katsottu syntyneen 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa, pääasiassa työväestön asuttamien kaupunginosien kaduilla ja talojen pihoilla, ”Pitkänsillan pohjoispuolella”. Monen varhaisen slanginluojan kotikielenä on ollut uusmaalais- tai hämäläismurteinen suomi ja/tai uusmaalainen ruotsi.

    Sadan vuoden takainen slangi, sanastoltaan 75%:sti ruotsinperäistä, ei saanut suomenkielisen sivistyneistön piirissä suosiota, olihan tuolloin käynnissä kielitaistelu suomen ja ruotsin välillä. Kouluissa opettajat hyökkäsivät svetisismejä kuhisevaa slangia vastaan, mutta slangi tai paremminkin sen käyttäjät pitivät pintansa.

    Pitkänsillan etelä- ja junaradan länsipuolisten kaupunginosien ”parempien perheiden” lapsilla ja koululaisnuorilla oli käytössään pitkälti samanlainen slangi. He kuitenkin vieroksuivat näitä Sörkkaan maaseudulta muuttaneita uusia asukkaita ja heidän slangiaan: ”Oikeaa stadia oli Gresa ja Rööperi, ainakin meidän jengin mielestä, jotka budjasimme ja kävimme folggista siellä. Sörkka oli sörkkaa ja eikä me pidetty sitä oikein stadina …”, kirjoitti Jugis 1950-luvulla Ilta-Sanomisssa.

    60-luvun alun muuttohyökyaalto toi runsaasti uutta väkeä pääkaupunkiseudulle ”Pönttövuoren tunnelin takaa”, ja muassaan he toivat suomalaismurteensakin, näin slangista katosi vinhaa vauhtia ruotsalaispiirteitä ja suomen ja suomen murteiden ominaispaino slangissa lisääntyi. Myös romanikieli antoi oman lisänsä slangiin, "peelo", jolla slangissa tarkoitetaan tyhmää, joskin sen alkuperäinen merkitys on ... tuota ... miehiseen sukupuolielimeen liittyvä ...

    70-, 80- ja 90 -lukujen uusi lainan-antajakieli on ollut englanti: anglo-amerikkalaisesta nuorisokulttuurista ja viime vuosikymmenenä englantia peruskielenään käyttävästä tietokone- ja internettimaailmasta nykynuoret ovat hyväksyneet kosolti ilmauksia slangiinsa.

    Helsinkiin myös viime vuosina kotiutuneen inkeriläis-, venäläis- ja somalialaisryhmien keskuudessa on varmasti syntynyt jo slangi-ilmauksia, jotka pian leviävät yleiseen käyttöön.

    * * *

    Slangi on siis aina ollut avoin vieraille vaikutteille, ne eivät ole tuhonneet slangia eivätkä stadilaisuutta, vaan päinvastoin rikastuttaneet niitä.
    Tervetuloa! Bien venido! Soyez la bienvenue! Willkommen! Wellcome! Tere tulemast! Benvenuto! Välkommen!

    Erkki Johannes Kauhanen

    Slangi.net / SlangiSet
    toimittaja



    EI NIIN HYVÄÄ, ETTEI JOTAIN ...
    Helsingin yliopiston kansleri Risto Ihamuotila valitsi Heikki ja Marjatta Paunosen Stadin slangi -suursanakirjan "Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii" Tieto-Finlandia -palkinnon saajaksi. Samalla kansleri nosti arvovallallaan Stadin slangin suureen julkisuuteen, "kansakunnan kaapin päälle".
    Mutta on hyvä pitää mielessä, että Tieto-Finlandia -palkinto on kuitenkin kirjankustantajien rahoittama myynninedistämistapahtuma ja valintakin on Ihamuotilan täysin henkilökohtainen - Suomen Kirjasäätiön hallituksen päättämän kolmihenkisen raadin valitsemasta kuuden teoksen joukosta. Tämä muistutus vain siksi, ettei palkinto ole vielä virallinen yhteiskunnallinen tunnustus slangille, vaikka se onkin kieltämättä merkittävä huomionosoitus. Myös voi pohtia, mitä slangin nosto hovikelpoiseksi merkitsee itse slangin kannalta? Onko kyseessä alku villin ja vapaan puhekielen kuohitsemiseksi vai vaalimiseksi?
    Mutta kuinka tahansa, Paunosten kirja on mahtavan hyvä ja palkinto on hieno juttu. Hyvä Heka ja Jatta!

    * * *

    Slangi on nyt pinnalla. Entä miten Helsingin kaupunki suhtautuu slangiin? Kuuluuko kaupungin intressiin Stadin slangin "tukeminen, tutkiminen ja vaaliminen"? Slangi.net lähetti kaupungin tuoreelle kulttuuripomolle Ilkka-Christian Björklundille tänä aamuna sähköpostin, jossa kysyttiin kaupungin asennetta Stadin slangiin ja mitä kaupunki on tehnyt ja aikoo tehdä ainoan oman kielensä tukemiseksi. Mukaan pantiin nivaska monenmoisia ideoita, joita I-C ja kunnallishallinto saavat mielissään pähkäillä.

    * * *

    Mutta ei niin hyvää, ettei ... Slangikirjassaan Paunonen jakaa Stadin slangin vanhaan ja uuteen slangiin, rajapyykkinä viime sotavuodet. Nyt on näyttää siltä, että vanhasta slangista, monen stadilaisen "isänkielestä", ei ole jäämässä jälkipolville kuin painettuja tekstejä ja sanaluetteloita, joista saa vain kalpean kuvan Stadin rikkaasta puhekielestä. "Bamlattuu slangii" ei ole nauhoitettu juuri nimeksikään, se "slepataan galsaan skrubuun" puhujiensa mukana, valitettavasti.

    "Vanhan slangin sanasto on uskoakseni suhteellisen kattavasti taltioitu. Hyvin suurena puutteena on sitä vastoin pidettävä sitä, että Helsingin slangia on nauhoitettu vain vähän ... (Vanhan slangin) tallentaminen olisi suorastaaan kulttuuriteko", sanoo Paunonen.

    Vanhan slangin nauhoituksen yhdestoista hetki on jo mennyt, mutta vielä voisi ripein toimin saada jotain kokoon. Siinä olisi kulttuuriteon paikka!

    Erkki Johannes Kauhanen

    Slangi.net / SlangiSet
    toimittaja