Raportti Charles Ndifonin kokouksesta
|
|
Matkapuhelimen välityksellä parantuneiden ihmisten ystäviä
|
Kysymyksessä on siis E.W.Kenyonilta tuttu oppi, jossa aistitieto kielletään. Jos tunnet, että sinulla on kipua, sinulla ei ole kipua. Tunnusta, että olet terve. Ihmisen tulee uskoa JO olevansa parannettu. Jos tunnet itsesi sairaaksi, usko, että Jeesus on JO parantanut sinut. Hän on tehnyt sen! Hän kantoi JO meidän sairautemme - 2000 vuotta sitten! Tunnusta se ja tee jotain, jota ennen et pystynyt tekemään. Jos olit sängyssä, nouse ylös. Jos olit sokeaa, katso ympärillesi!
Kuvaavaa tällaiselle toiminnalle yleensä - ja niin nytkin - on, että "parantuneet" kertovat parantuneensa yleensä kivuista ja muista pikkuvaivoista. Jokunen epilepsiapotilaskin uskoi parantuneensa, mutta sanoi: en pysty sitä nyt varmistamaan. Tällainen uskomusvaikutus on tunnetusti suggestiolla. Suggestiivisia keinoja CN käyttikin kokouksessaan varsin runsaasti: loputtomasti lujalla soitettua itseään toistavaa ylistysmusiikkia, voimakkaiden odotusten lataamista yleisöön n joukkoon mm. käskemällä heidän toistaa lauseita perässä. CN sanoi esim.: "Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu. Toistakaa perässä: 'Ei se minuun satu.' (Yleisö toistaa). Toistakaa uudestaan: 'Ei se minuun satu.' (Yleisö toistaa)". Ylistysmusiikkia soitettiin kokouksessa niin lujaa, että korvani vinkuivat vielä pari tuntia kokouksen jälkeen, vaikka en ollut edes istunut erityisen lähellä kovaäänistä. Ihmiset tanssivat, hyppelivät ja liehuttivat lippujaan musiikin tahdissa. Muutamat makasivat lattialla.
Petettyjä ihmisiä
Suurin osa kännykällä sairaalle ystävälleen soittaneista kuitenkin lähti pettyneenä lavan edestä pois. Sairas ei ollut kokenut parantuneensa. Näille CN ei suonut yhtäkään lohdutuksen sanaa. Hän ei kiinnittänyt heihin mitään huomiota eikä antanut mitään selitystä. Tämä parantuminen siis kuuluu siis vain niille, joilla on tarpeeksi uskoa tunnustaa ja vastaanottaa terveys. Kuitenkin muutamaa minuuttia aikaisemmin parantumisihme oli luvattu kaikille, jotka noudattavat tarkasti CN:n ohjeita. Syyllisyys ja häpeä parantumatta jäämisestä siis jätettiin käytännössä sairaan ystävälle, joka ei noudattanut ohjeita kunnolla.
Tällainen sairaiden kohtelu on epäinhimillistä ja täysin epäkristillistä.
Millainen on tämä Jumala, jonka tekemä ihme edellyttää matkapuhelinta? Miksi osalla soittajista simahti akku kesken puhelun? Jos Jumala todella välittää voimaa matkapuhelimen välityksellä, eikö Hän voisi välittää sitä voimaa myös puhelimen akkuun sen verran, ettei puhelu katkea kesken "operaation"?
Tällainen toiminta on sadistista: Jumala kyllä varmasti parantaa jokaisen, joka vain kykenee noudattamaan ohjeita pilkuntarkasti ja pystyy tarjoamaan Jumalalle tarpeeksi laadukasta uskoa. Jos et parantunut, se ei ole Jeesuksen tai Jumalan vika, vaan sinun, koska teit jotain väärin. Vastuu on sinulla ja kaikki riippuu sinusta. Näin ei Jeesus opettanut. Hän sanoi: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt" (Joh 6:29) ja "Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä" (Joh 6:44). CN:n mukaan Jumala ei vedä ja siis ohjaa ihmistä, vaan ihminen ohjaa Jumalaa.
Analyysia
Kysymyksessä on puhdas uskonnollinen huijaus ja petos. Ihmiset, jotka aivan vakavissaan uskovat tällaiseen toimintaan, ovat todella pahasti eksytettyjä ja heidän arvostelukykynsä on nujerrettu. Heitä pitäisi voida auttaa jollain tavalla. Yleisön joukossa näin mm. muutamia entisiä helluntailaisia ja luterilaisia, jotka ovat eksyneet tällaiseen toimintaan mukaan. Suurin vastuu on kuitenkin mielestäni järjestäjillä, jotka tuovat tällaisia valhe-evankelistoja maahamme.
Vakava varoituksen sana on paikallaan. Tällaisiin kokouksiin ei pidä lähteä "uteliaisuuttaan" ja kokeilla, että jospa se Herra parantaisi. CN:n Jumala ei nimittäin ole Jeesuksen Kristuksen isä, vaan Luonnonlaki, Taivaallinen Takuumies, sirkuspelle ja sätkyukko, joka vastaa sataprosenttisella varmuudella myönteisesti - jokaiseen ei toiveeseesi, vaan vaatimukseesi - jos sinä vedät oikeasta narusta oikealla tavalla ja oikealla auktoriteetilla Jeesuksen nimeen vedoten.
Onko CN:n esittämällä käsityksellä uskosta mitään tekemistä raamatullisen uskon kanssa? Eikö tämä ole mitä röyhkeintä öykkäröintiä ja suoranaista kapinaa, jossa ihminen haluaa tai pikemminkin vaatii siunaukset ja terveyden Jumalalta nyt eikä viidestoista päivä. Kyse on uskosta omaan uskoon - ja tottahan toki silläkin voidaan saada jonkinlaisia tuloksia aikaan.
Raamattu kertoo, että on joukko ihmisiä, jotka uskovat tehneensä ihmeitä Jeesuksen nimessä. Jeesus ei kiistä ihmeiden todella tapahtuneen:
Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.' (Matt 7:21-23)
Voimme olla aivan varmoja, että taivaallisen Isämme tahto ei ole antaa sairaille lähimmäisillemme katteettomia lupauksia, luvata parantumista, jota ei tapahtunutkaan eikä varsinkaan vaatia Jumalaa tekemään ihme. Vielä vähemmän taivaallinen Isämme tahtoo, että jätämme sairaat heitteille ja syytämme heitä uskon puutteesta. Perkelekin kiusasi Jeesusta erämaassa tekemään ihmeitä, mutta Jeesus sanoi: "On kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa sinun Jumalaasi'."
Voimmeko tehdä jotakin?
Voimme kuitenkin tehdä jotakin oikeasti hyödyllistä sairasten ystäviemme hyväksi. On hyvä käydä heitä katsomassa ja itkeä itkevien kanssa. Eräänä päivänä Kuningas sanoo joukolle ihmisiä:
"Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni."
Tämän Matt. 25:sta löytyvän Raamatun kohdan mukaan Jeesus itsekin oli nälkäinen, janoinen, outo, alaston - ja hän sairasti. Hän ei uskonut itseään terveeksi, vaan hän uskoi itsensä sen Jumalan haltuun, joka voi hänet kuolemasta pelastaa. Hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden. (Hebr 5:7) Kuitenkin hän kuoli. Hän myös nousi esikoisena kuolleista.
Job ei vaatinut Jumalalta ihmettä
Meidän Jumalamme on salattu Jumala ja on aivan mieletöntä kuvitella tietävänsä, mikä on Jumalan tahto kunkin ihmisen elämässä yksittäisistä sairauksista puhumattakaan. Olisi järkyttävää, jos Jumalan lasten kaikki sairaudet johtuisivat saatanasta. Onneksi asiat eivät ole näin hullusti. Jesaja 45:7 sanoo: "Minä (Herra), joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän.". Jumalan lapsi saa siis ottaa sekä hyvän että pahan Jumalan kädestä ja se on aivan ihana asia. Saatanalla ei ole valtaa Jumalan lapsiin - ei edes valtaa lyödä sairaudella oman mielensä mukaan, vaan vain sen verran, kun Jumala sallii. Saatana sai lyödä Jobia, mutta Job otti sen Jumalan kädestä ja sanoi: "Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin?" Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä huulillansa. (Job 2:10).
Jumalan lupaukset ovat voimassa
Raamatun lupaukset ovat kaikki todet. Osa lupauksista on jo täyttynyt ja osa odottaa vielä täyttymistään. Raamatulla voidaan kuitenkin myös kiusata ihmistä omistamaan sellaista, mitä meille ei ole koskaan luvattu. Perkele kiusasi Jeesusta uskomaan Psalmin 91 lupaukset itselleen ja heittäytymään temppelin harjalta alas (Matt 4:6s). Mutta Jeesus sanoi hänelle: "On kirjoitettu: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."
Jeesuksen tultua nälkäiseksi Perkele halusi Jeesuksen tekevän helppohintaisen ihmeen ja muuttamaan kivet leiviksi - siis omaksi tyydytyksekseen ja nautinnokseen. Kiusaus voi siis olla suurin juuri siihen, mihin meillä on suurin hinku ja nälkä.
Ehkä Jeesuksen suurin kiusaus tehdä ihme kohtasi häntä kuitenkin hänen viimeisillä hetkillään, hänen kituessaan ristillä. Saatana tiesi, että hän häviää kaiken, jos Jeesus kuolee vanhurskaana. Jeesukselle sanottiin: "Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä, niin me uskomme häneen." (Matt 27:42) Kuinka maailmalle olisi käynyt, jos Jeesus olisi käyttänyt valtaansa ja astunut alas ristiltä, niinkuin häntä pyydettiin tekemään ja osoittamaan voimansa. Kirjoitukset eivät olisi käyneet toteen, jos Jeesus olisi suostunut tähän perkeleen kiusaukseen osoittaa voimansa maailmalle ihmeen kautta.
Ei niinkuin minä tahdon...
Jeesus ei koskaan käyttänyt valtaa ja voimaa omaksi hyväkseen, vaan maallisen elämänsä heikoimmallakin hetkellä Hän rukoili: ei niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä (Isä). Näin hän opetti myös meitä rukoilemaan. Raamattu sanoo, että Jeesus jätti meille esikuvan. Isä meidän -rukouksessa onkin tuttu kohta, johon saamme aina palata sekä terveyden että sairauden päivinä: "Tapahtukoon sinun tahtosi."