 |
|
|
|
|
|
 |
|
|
|
Richard Dawkinsin kehittämä uskon viruksen käsite on erittäin tärkeä, kun pohditaan niitä mekanismeja, joiden avulla erilaiset uskot leviävät populaatioissa. Uskon viruksen käsitteen avulla voidaan nähdä aivan uudessa valossa ne tavat, joilla uskomukset säilyvät ja vahvistuvat. Tämä essee on kuultavissa myös hieman nuhaisest ääneen luettuna tästä linkistä Yhtä tärkeää on kuitenkin ymmärtää miksi tuo uskon virus sitten myös helposti tarttuu ja tartunnasta irtipääseminen on niin vaikeaa. Onkin syytä kysyä miksi eräät ihmiset ovat niin helposti hyväksyneet esimerkiksi tarinat neitseellisestä syntymästä tai valaan suussa vietetyistä viikoista, mutta samat ihmiset eivät voi hyväksyä vaikkapa kasvihuoneilmiön olemassaoloa. Ero on tietysti siinä, että usko opitaan useimmiten lapsena, jolloin mitään asioita ei osata kyseenalaistaa. Kasvihuoneilmiön kaltaiset uudet ilmiöt taas kohdataan aikuisen maailmassa, jolloin samanlaisia ehdottomia auktoriteetteja ei enää ole ja päinvastoin joudumme muuttamaan uusien asioiden vuoksi jo syvään juurtuneita ajatusmalleja. Auktoriteetti onkin uskojen omaksumisessa äärimmäisen tärkeä tekijä. Evoluutio on opettanut ihmiset hyväksymään erilaisia auktoriteetteja. Ihmisyhteisön elämä olisi ollut hyvin vaikeaa, jos ei olisi olemassa minkäänlaisia päätöksentekojärjestelmiä ja jos jokaisen sukupolven olisi pitänyt opiskella vaikkapa tulenteko ja metsästystekniikat aina uudelleen. Niinpä evoluutio on luonut mekanismit, joiden avulla me pystymme hyväksymään edellisten sukupolvien opit niitä erityisesti kyseenalaistamatta. Tämä järjestelmä myös toimi erinomaisesti miljoonia vuosia metsästäjä- ja keräilijäyhteisöissä, joiden tekniikat tai elinolosuhteet eivät käytännössä koskaan muuttuneet ja uutta tietoa kertyi hyvin vähän.
Ihmislajin elinolosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet niin radikaalisti, että enää ei tuohon kritiikittömään auktoriteettiuskoon ole välttämättä enää tarvetta eikä varaa. Tietämyksemme maailmasta ja itse maailmakin muuttuu niin nopeasti, että edellisen sukupolvenkin tietoihin ripustautuminen voi jo olla vaarallista. Me sanomme usein, että ihminen on laumaeläin, mutta emme välttämättä pohdi kaikkia tämän tosiasian seuraamuksia. Ihminen on aivan varmasti elänyt koko evoluutionsa ajan laumoissa. On vahvoja perusteita uskoa, että koko ihmisen evoluutio on pitkälle seurausta hyvin sosiaalisessa laumassa toimimisen ja elämisen asettamista kovista vaatimuksista. Sosiaalisten suhteiden ja lauman sisäisen dynamiikan ymmärtäminen ovat aivoille asettavista tehtävistä kovimpia. Kaikkiruokainen ihminen oppi varhain tehokkaat tavat ravinnon hankkimiseksi. Lauman sosiaalisessa hierarkiassa menestymisestä tulikin nopeasti tärkein keino menestyä myös suvunjatkamisessa. Sosiaalisessa pelissä taas pärjäsivät älykkäimmät, eivätkä vahvimmat. Siksi ihmiselle on kehittynyt valtava äly, mutta melko vaatimattomat lihakset. Tuo ihmiseläimelle niin tärkeä sosiaalinen menestyminen vaatii aina myös lauman tapojen ja arvojen hyväksymistä. Siksi ihmiset on niin helppo saada hyväksymään ja omaksumaan myös nykyaikaiset monoteistiset uskonnot, jotka tosin ovat ohittaneet ihmisten alkuperäisten uskojen lähinnä maailmanselitykseen ja perinnetapojen siirtämiseen liittyvät päämäärät ja muuttuneet täydelliseksi ajatuksenhallinnan järjestelmiksi. Usko siis ratsastaa sukupolvesta toiseen evoluution luoman sinänsä aivan rationaalisen käyttäytymismallin salamatkustajana. Ongelma vain on, että myös täysin epärationaaliset ja vihaa ruokkivat uskomukset elävät tämän mekanismin ansiosta sukupolvesta toiseen. Me koemme myös nykyisten uskontojen olevan osa lauman tärkeää perintöä, vaikka ne usein ovatkin jotain ihan muuta. Tämä ihmiseen sisäänrakennettu lauman perinteen oppimisen mekanismi pitää johonkin yhteisöön historiallisista syistä juurtumaan päässeen uskonnon elossa. Nykyisistä espanjalaisista tuntuu varmasti täysin mahdottomalta ajatus, että he olisivat muslimeita, mutta muslimeitahan he olisivat, jos muutama keskiajalla käyty taistelu olisi päättynyt toisin. Aivan samalla tavalla useimmat syyrialaiset eivät varmasti pysty käsittämään, että heidän kotimaansa olisi nyt kristitty länsimaa, jos heidän kotimaahansa erämaasta 600-luvulla rynnänneet muhamettilaiset arabit olisi lyöty vuonna 636 Yarmuk-joella käydyssä ratkaisevassa taistelussa. Toisaalta yksilöiden välillä on uskojen omaksumisessa tietysti valtavia eroja. Jotkut nielaisevat täysin kummallisiakin väitteitä niitä lainkaan kyseenalaistamatta, kun taas toisia ei saa millään vakuutettua hyvin todellistenkaan asioiden olemassaolosta. Aina on ollut ihmisiä, joiden auktoriteettiusko ei ole kehittynyt yhtä hyvin kuin muiden, aivan samalla tavalla kuin ihmisten hajuaisti voi olla hyvin erilainen. Monien uskontojen piirissä eri lailla ajattelevat ovat kuitenkin olleet kautta maailmanhistorian usein niin vakavassa hengenvaarassa, että he ovat katsoneet parhaaksi vaieta epäilyksistään tai ovat verhonneet ne hyvin taitavasti. Vasta hyvin lyhyen aikaa on länsimaissakin voinut ilman hengenvaaraa asettaa sukupolvelta toiselle periytyneen uskon kyseenalaiseksi. Ateismi vaatii kuitenkin edelleen aivan toisenlaista tahtoa ja päättäväisyyttä kuin enemmistön uskon mukana meneminen. Ateistiksi ryhtymisestä on useimmiten sen sijaan tehty itse tietoinen aikuisen ihmisen päätös, sillä ateistiperheiden lapset ovat edelleenkin harvinaisia. Useimmat ihmiset vain asiaa ajautuvat asiaa sen enempää ajattelematta uskomaan samalla tavalla kuin vanhempansa, eivätkä kodin oppien vaikutuksen alaisina osaa kyseenalaistaa koululaitoksenkaan jakamaa uskon oppia. Rivikristityksi ei tarvitse erikseen ryhtyä, mikä onkin tärkein syy miksi kirkon jäsenenä on Suomessakin niin suuri osa kansasta. http://www.eroakirkosta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Jos haluat kommentoida sivuston sisältöä, lähetä sähköpostia osoitteeseen: |
|
|
|
|
|
|
|
MUUT SIVUSTONI: |
|
|
|
|
|
|
|||
 |
|||