Juhlatunnelmia päivittäin

Ylistaron herättäjäjuhlilla 60 000 vierasta

Ylistaron herättäjäjuhlien järjestäjät olivat tyytyväisiä ennen päätösseuroja. Juhlat olivat onnistuneet. Kaiken kruunasi erinomainen sää. Väkimäärä yllätti järjestäjät. Juhlavieraita oli kolmen päivän aikana 60 000. Kovin ruuhka oli lauantaina, jolloin väkeä oli noin 28 000. Päivän aikana myytiin 22 500 ateriaa.

- Olo on hyvä. Juhlavieraat ovat olleet tyytyväisiä. Kaunis sää on antanut anteeksi ongelmatilanteita. Täällä on ollut vain tyytyväisiä ihmisiä. Nyt tuntuu hyvältä olla Ylistaron kirkkoherra. Saa nähdä, millainen krapula tästä tulee. Pientä häpeää tunnen siitä, että vielä torstaina epäilin, ettei Taivaan Isä kuule meidän hyvän sään rukouksiamme. Sitten Hän antoi niin kylliksi aurinkoa, että naama paloi, juhlatoimikunnan puheenjohtaja Markku Toivio totesi helpottuneena.

Juhlien pääsihteereistä Tapio Hautala myönsi olleensa lujilla. Juhlajärjestelyjen lisäksi Hautala on kantanut suuren vastuun seurojen veisuusta, virsien aloittamisesta ja niiden veisuusta alusta loppuun. - Takki on tyhjä, vaikka yöni olen saanut nukutuksi. Viimeiset kolme viikkoa ovat olleet menoa aamusta iltaan. Yli 100 virttä on veisattu. Nyt on kovasti hyvä mieli. Hyvää palautetta on tullut. Liikenne on sujunut hyvin. Yhtään vahinkoa ei ole tullut tietoomme. Kaikki toimikunnat ovat toimineet maalaisjärkeä käyttäen.

Hautalan kanssa yhdessä pääsihteerin vastuuta kantanut Arvi Viita oli samaten erittäin helpottunut ja kiitollinen erityisesti ravintolassa työskennelleiden talkoolaisten panoksesta. - Koko Ylistaro on osallistunut juhlajärjestelyihin. Herättäjäjuhlien järjestelyjä ovat hoitaneet Taivaan Isä, Ylistaron kunta ja seurakunta, Herättäjä-Yhdistys ja yli 1 000 talkoolaista.

Ylistaron kunnanjohtaja Juha Luukko totesi juhlien onnistuneen erinomaisesti. - Rukouksiin on vastattu. Sana hienosta juhlakentästä on kiirinyt, ja maakunnasta on tullut väkeä. Tämä on ollut mahtava näytön paikka Ylistaron kunnalle. Olemme saaneet esitellä Ylistaroa, joka hyvin toimiva kunta. Asioita hoidetaan yhteistyössä. Hengen ravintoa ja muuta ravintoa on tarjottu juhlavieraille.

Liikennetoimikunnan puheenjohtaja Seppo Kurkimäki kiitteli liikenteen ohjauksessa olleiden talkoolaisten ammattitaitoa. Kurkimäki laskeskeli, että ennen päätösseuroja henkilöautoja on ollut pysäköintialueilla yhteensä noin 5 000 ja linja-autoja noin 100. Telttailijoita oli noin 180. - Omalle porukalle esitän hyvän arvosanan. Maalaisjärkeä on käytetty, kuten aamun palavereissa sovittiin.

Sunnuntai 18.7.

Martti Tauriainen laskee lipun juhlakentällä. Ylistaron kuudennet herättäjäjuhlat ovat päättyneet.
Päätösseurojen jälkeen juhlaväki kantoi kökällä penkit ja penkinpukit säntillisiin pinoihin. Penkkitalkoot kuuluvat herättäjäjuhlien perinteeseen.
Herättäjäjuhlat päättyvät polvirukoukseen.
Herraa hyvää kiittäkää -virsi soi Kirkonkoskella.
Herättäjäjuhlien seuroissa veisataan Siionin virsiä.
Rovasti Arvi Kallio Ylistarosta piti herättäjäjuhlien viimeisen seurapuheen.
Arvi Kallio siunasi juhlaväen arjen askareisiin.	Kirkonkosken juhlakenttä muuttui päätösseuroissa paikoitellen sateenvarjomereksi. Aurinko helotti kentälle pilvettömältä taivaalta.
Herättäjäjuhlat veisattiin päättyneiksi sunnuntai-iltapäivällä päätösseuroissa.
Ylistaron kirkkoherra Markku Toivio ja kunnanjohtaja Juho Luukko ovat hyvillä mielin. Ylistarolainen kökkäväki onnistui suururakassaan.
Ylistarolainen Raimo Rintamäki on kolunnut herättäjäjuhlia äänentoistomiehenä Ylistarosta Ylistaroon. Urakka alkoi Ylistaron edellisillä herättäjäjuhlilla vuonna 1968. Raimo päättää herättäjäjuhlakierroksensa Ylistaron tämänkesäisiin juhliin, joten Saarijärven juhlille hän voi lähteä tavallisena seuravieraana.
Kirkonkosken juhlakentällä vietettiin sunnuntaina messu. Ehtoollisella kävi noin 6000 juhlavierasta.

Lauantai 17.7.

Juha Tapio konsertoi yhtyeineen lauantai-iltana Ylistaron herättäjäjuhlilla täpötäydelle salille, ja halukkaita jäi ovien ulkopuolellekin. Konsertti pidettiin Tapion entisessä opinahjossa, Ylistaron koulukeskuksessa.
Jaakko Löytty konsertoi lauantai-iltana Ylistaron koulukeskuksessa.

Aurinko on hellinyt juhlaväkeä Ylistaron herättäjäjuhlilla. Lapsilla ja nuorilla on ollut omaa ohjelmaa, vaikka seurapenkissä istutaankin tavallisesti koko perheen voimin.

Herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtaja ja Ylistaron kirkkoherra Markku Toivio kurvailee juhlakentällä vanhalla polkupyörällä.

Ylistaron Kirja-Matin koulun oppilaat esittivät herättäjäjuhlilla lauantaina kahdesti musikaalin Elämä - lahja Herran.

Ylistaron herättäjäjuhlien päiväseurat aloitettiin perinteen mukaisesti seisaaltaan veisatulla Jumala ompi linnamme -virrellä. Seuroihin osallistui noin 24 000 vierasta.

Lapsilla on omaa ohjelmaa Ylistaron herättäjäjuhlilla. Lapuan kristillisen opiston opiskelijat pitivät lapsille pyhäkoulun Ylistaron Komiassa kirkoss

Joona Nivalasta, Erka ja Verna Joensuusta sekä Janina Nivalasta kävivät herättäjäjuhlien pyhäkoulussa Ylistaron kirkossa.

Hattueleganssia Ylistaron herättäjäjuhlilla

Aurinko helli herättäjäjuhlaväkeä Ylistarossa. Monet seuravieraat avasivat lauantaisissa päiväseuroissa sateenvarjonsa suojautuakseen porotukselta.

Lapinlahtelainen Ulla Rissanen myi monta pussillista körttipastilleja nilsiäläisille Viljo Ahoselle ja Annikki Ahoselle. Körttipastilleja myydään Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyön hyväksi. Pastillit ovat yleensä menneet herättäjäjuhlilla kuin kuumille kiville.

Ylistarolaiset Hilkka Kallioväli ja Terttu Kujala ovat juhlien kenttäravintolan iloisia talkoolaisia.

Perjantai 16.7.

Viimeisin tieto kertoo, että perjantaina juhlilla oli jo 12000 vierasta.

Rukoustoimikunnan työ kantoi hedelmää

Ylistaro on valmis herättäjäjuhliin. Perjantaisessa tiedotustilaisuudessa oli odottava, kiitollinen ja levollinen tunnelma. Talkookoneisto oli rasvattu luistavaan kuntoon kolmipäivistä ponnistusta varten, ja jokainen talkoolainen tiesi tehtävänsä. Pääsihteeri Arvi Viita ihmetteli jo iltapäivällä, miksi puhelin ei soi, se kun on pirissyt viime viikkoina miltei tauotta.
- Hymy on ollut tänään herkässä. Eilen tuli vettä taivaan täydeltä, mutta tänä aamuna tuntui siltä, että vuosien työ päättyy sittenkin onnellisesti, juhlatoimikunnan puheenjohtaja ja Ylistaron kirkkoherra Markku Toivio tunnusti.
Toivio kertoi vakuutelleensa epäilijöille puolentoista vuoden ajan, että juhlaväki mahtuu kentälle. Kun kentälle virtasi yhä lisää juhlavieraita iltapäivän aikana, väite osoittautui pitävän kutinsa.
- Juhla-alue on kuin kodikas seuratupa, jossa kaikki tiet vievät alttarille. Rukoustoimikunta, juhlien päätoimikunta, on ollut hyvissä väleissä Taivaan Isään, Toivio päätteli.
Huojentunut oli myös juhlien pääsihteeri Arvi Viita. Talous on kunnossa, ja juhlavalmistelujen henki on ollut hyvä.
- Nyt on kiitollinen mieli ja hyvä olo, vahvisti myös juhlien toinen pääsihteeri Tapio Hautala.
Ylistaron kunnanjohtaja Juha Luukkokin odotteli perjantai-iltaisia aattoseuroja hyvillä mielin. Kunta on osallistunut monin tavoin juhlavalmisteluihin.
- Herättäjäjuhlat ovat meillä vuoden tärkein tapahtuma. Haluamme näyttää, että Ylistaro on kaunis kunta, jossa osataan järjestää tällaiset juhlat.
Herättäjä-Yhdistyksen vt. toiminnanjohtaja Alpo Järvi kehui, että ylistarolaisten kanssa on ollut hyvä työskennellä.
- Se ei ole ollut helppoa, mutta hienoa. Ylistarolaisia on turha ruveta neuvomaan, mutta kun niitä nätisti neuvoo, ne voivat jopa kuunnella. Valmisteluissa on huokunut seurakunnan ja kunnan läheinen yhteistyö.
- Olo on levollinen. Jokainen toimikunta tietää tehtävänsä, Järvi totesi luottavaisena.

Pääsihteeri Arvi Viita sanoi aattoseuroissa, että ylistarolaiset ovat kokeneet juhlavalmisteluissa yhteisen tekemisen riemua. Valmisteluissa on tarvittu paljon uhrautuvaa mieltä ja voimia. Apua on saatu kaikkialta, mistä sitä on ymmärretty pyytää.	Jo aattoseurat täyttivät Kirkonkosken puistoon levitetyt penkit.
Aattoseuroja vietettiin aurinkoisessa poutasäässä. Kirkonkosken tienoon kaunis luonto pääsi oikeuksiinsa kesäillassa. Peltokosken pato näkyy hyvin juhlakentälle.
Kirkonkosken puisto täyttyi juhlaväestä Ylistaron herättäjäjuhlien aattoseuroissa perjantai-iltana. Seurojen päätyttyä monet kiiruhtivat kirkkokonsertteihin, joita järjestettiin Ylistarossa ja naapurikunnissa.
Erkki Kytömäki kantoi kolehtia herättäjäjuhlien aattoseuroissa.
Kirkkoherra, teol. lis. Kalle Elonheimon puhe Herman Malmbergin hautamuistomerkin paljastustilaisuudessa 16. heinäkuuta 2004 Ylistaron vanhalla hautausmaalla. Turun hiippakunnassa vihittiin 199 vuotta sitten papiksi 25-vuotias eteläpohjalaisnuorukainen Herman Malmberg. Turun piispaksi oli pari vuotta aiemmin tullut myöhempi ensimmäinen arkkipiispamme Jakob Tengström, joka heti piispakautensa alussa pyrki kohottamaan papiston sivistystasoa: ensimmäisenä virkavuotenaan hän oli hylännyt 18 pappiskokelaasta 8 eli yli kolmanneksen. Herman määrättiin papiksi kotiseudulleen: Ylistaron kappalaisen Nils Nilsinpoika Aejmelaeuksen apulaiseksi. Emäseurakunnan Isonkyrön kirkkoherraksi tuli seuraavana vuonna, 1806, Nilsin serkku Niilo Juhanpoika Aejmelaeus. Hänestä tuli samana vuonna Hermanin suoranainen esimies tämän tultua määrätyksi Isonkyrön pitäjänapulaiseksi. Hermannin työalueena lienee säilynyt Ylistaro, sillä virkataloksi osoitettiin täkäläinen Ookilan pappila. Kappalainen Nils Aejmelaeus nukkui samana vuonna pois. Herman Malmbergin isänpuoleisen suvun isovanhemmat olivat muuttaneet Ruotsista Vaasaan noin 1750. Vuoden 1760 tienoilla he olivat muuttaneet Isoonkyröön, jossa he tosin ehtivät asua yhdessä vain vuoden verran, sillä isoisä Paul Christian kuoli 1761 vasta 35-vuotiaana. Brita-leski avioitui Isonkyrön nimismiehen Anders Hellmanin kanssa, joka hankki perheelle Iso-Kaukosen talon Ylistarosta. Andersin kuoltua Britan poika Gustaf, Kustaa, tuli talon isännäksi. Brita avioitui vielä kolmannen kerran, nyt Ylistaron kappalaisen kanssa. Kustaa Malmbergin ensimmäinen puoliso Susanna oli vanhaa eteläpohjalaissukua, ja heillä oli kaksi lasta: Herman ja Susanna. Esikoinen lähti aikuistuessaan opintielle. Hänestä tuli ylioppilas 1799 ja papiksi hänet vihittiin 1805. Seuraavan vuoden vappuna hän avioitui esimiehensä Nils Aejmelaeuksen tyttären Elisabet Margarethan kanssa. Nuoren rouvan isä kuoli samana vuonna, mutta seuraavan vuoden helmikuussa esikoisen syntymä toi perheeseen iloa. Poika sai nimensä isoisiensä mukaan; Nils Gustaf. Oli siis vuosi 1807. Vielä vuosi, ja Ylistaron apupapinkin perhe joutui kohtaamaan maailmanpolitiikan: Napoleon ja Aleksanteri I olivat jakaneet Euroopan, syttyi sota, Suomen sota, joka toi venäläismiehittäjän kolmannen ja viimeisen kerran vuosisadan sisällä Suomeen. Taisteluja käytiin aina Pohjanmaalla asti: Lapualla, Kauhajoella, Alavudella ja Oravaisissa, jossa puolustava armeija koki ratkaisevan tappion. Alkukesästä 1809 pikkupappilassa elettiin, näin uskon, toiveikasta aikaa: perheeseen odotettiin toista lasta ja sodan jälkeen yhteiskunnallinen ja valtiollinen tilanne oli seestymässä. Mutta sydänkesä toi surun syvimmän: Herman nukkui pois heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Elisabet Margaretha menetti kolme vuotta isänsä kuoleman jälkeen puolisonsa. Esikoinen Nils Gustaf oli vajaan kahden ja puolen vuoden ikäinen. Toinen poika, isäni äidin äidin isän isä, syntyi neljä kuukautta isänsä kuoleman jälkeen ja sai tämän mukaan nimen Herman. Tänään, 195 vuotta Herman Malmbergin kuoleman jälkeen, me, pitäjänapulainen Herman Malmbergin jälkeläiset ja muu juhlaväki, olemme monilukuisena joukkona kokoontuneet paljastamaan muistomerkin hänen haudallaan. Viime sunnuntaina vietetyn Apostolien päivän Vanhan testamentin tekstissä on Jumalan lupaus Abrahamille: "Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua." Jos 29-vuotias Herman olisi kuolinvuoteellaan kuullut omalle kohdalleen tuon lupauksen, hän olisi varmaankin ollut yhtä hämmästynyt kuin Abraham-vanhus. Kuitenkin Hermanin jälkeläisistä on tullut, ei sentään suuri kansa, mutta suuri joukko kuitenkin, ja heidän kauttaan Jumala on siunannut kansaansa niin maassamme kuin muutamin paikoin maamme rajojen ulkopuolellakin. Mitä siunaus sitten on? Siunaus ei suinkaan ole aina merkinnyt menestystä tämän maailman mittapuun mukaan, vaan se toteutuu toisinaan - ja ehkäpä aidoimmillaan - ahdistusten ja koettelemusten kautta. Sen tiedämme moneen kertaan Herman Malmbergin jälkeläisten elämästä. Nils Gustafin sukuhaaran osalta on jopa kirkkohistoriaa, miten Jumalan armo on kirkastanut muutamien kautta monille. Ja kirkastuu yhä: tämän tilaisuuden päätämme yhdellä tutuimmista virsistä, Wilhelmi Malmivaaran kirjoittamalla virrellä "Oi Herra, jos mä matkamies maan". Jumala siis toimii omalla tavallaan. Valitsemansa, suuresti rakastamansa, hän voi viedä ahdinkoon, inhimillisesti katsoen tehdä arvottomiksi, jotta hänen armonsa kirkastuisi. Kuolemankin pimeyden voittaa hänen valonsa. Paljastamme Isonkyrön pitäjänapulaisen Herman Malmbergin muistomerkin.
Myyntikujalla alkaa vähitellen liikkua juhlavieraita
Myös pysäköintialueet alkavat hiljalleen täyttyä

Liput nousivat teiden varsilla salkoihin heti aamusta, tässä nostavat lippua salkoon Jussi ja Juha Marttila.

Torstai 15.7.

Torstai-illan talkooseuroissa pyydettiin siunausta juhlille

Ylistaron herättäjäjuhlia valmistelleet talkoolaiset kokoontuivat torstai-iltana Kirkonkosken puistoon juhlakentälle seuroihin. Vielä päivällä oli saatu niskaan reipas sadekuuro, mutta sen jälkeen ei tullut enää pisaraakaan. Torstai-ilta oli kaunis, ja talkooseuroissa uumoiltiin kaunista säätä koko viikonlopuksi. Seurat keräsivät juhlakentälle useita satoja juhlien hyväksi ahkeroivia talkoolaisia ja myös muuta seuraväkeä.

Talkootoimikunnan puheenjohtaja Sakari Saari oli kiitollisella mielellä. Kovimpien sateiden aikana pelättiin kaiken kaatuvan. Saaren mukaan talkooväki on ahertanut töissään iloisesti palvellen.

- Juhlakenttä ja risti ovat kosken alapuolella, suvannossa. Tulkaa ja levähtäkää.

Ylistarolainen opetusneuvos Eeva Kemppainen painotti kahta asiaa: kiitosta ja rukousta. Hänen mukaansa Jumala on erityisesti siunannut talkoohengen ja -väen. Juhlien puolesta on rukoiltu paljon, ja niille on pyydetty sekä luonnon aurinkoa että armon aurinkoa.

- Ylistarolaiset ovat ottaneet juhlat sydämen asiakseen. Laidasta laitaan he ovat ottaneet juhlavalmisteluihin osaa. Suurin rukouksen aihe on, että Taivaan Isä siunaisi nämä juhlat.

"Tähän asti Herra on auttanut"

Ylistarolainen pastori Matti Kristola puhui torstai-illan talkooseuroissa rististä, jossa näkyy Jumalan rakkaus.

- Juhlakentällä oleva risti kertoo Jumalan rakkaudesta. Talkoolaisten tehtävä on jakaa Jumalan rakkautta, Hänen hyvyyttään, joka jaettaessa ei vähene vaan lisääntyy.

Ylistaron kappalainen, juhlien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Jukka Tuppurainen, päätti talkooseurat. Hän muistutti, etteivät talkooseurat olleet ensimmäiset juhlien nimissä pidetyt, vaan kymmeniä seuroja on järjestetty juhlien hyväksi Ylistarossa ja lähiseurakunnissa.

- Tähän asti Herra on meitä auttanut. Herra olkoon meidän kanssamme.

Kirkonkosken juhlakentällä hiljennyttiin talkooseuroihin torstai-iltana

Juhlien nuoret talkoolaiset pyyhkivät juhlakentän penkit.

Juhlavalmistelut jatkuivat talkooseurojen jälkeen. Martti Mattila ohjasi ja neuvoi kolehdinkerääjiä

Torstai-iltana 15.7. talkooseuroja odotellessa...

Lapualaiset Anne Tuomaala, Irma Ojanperä ja Päivi Ojanperä järjestivät torstaina Herättäjän kirjoja myyntipöydälle.

Lapualainen Jaakko Ylituomaala ja nivalalainen Pauli Kangas tulivat Ylistaroon jo torstaina nuorten talkooleirille. Herättäjä-Yhdistyksen työntekijä Osmo Kangas auttaa rippikoulutovereita yhdistyksen nuorten kojun pystyttämisessä.

Herättäjäjuhlien kansliatoimikunnan puheenjohtaja Reino Pennala varmisti torstaina, että juhla-alueen opastinkyltit ovat kunnossa

JUHLAKENTTÄ

Juhlakenttää on rakennettu Kirkonkosken äärelle. Vasemmassa laidassa keskellä sankarihautausmaa. Oikeassa reunassa vanha meijeri. Näet kentän suurempana napsauttamalla alla olevaa kuvaa. Ylistaron Oppaiden sivuilla on tarkempi juhla-alueen esittely kuvineen ja teksteineen.

JUHLAKORTTI

Markkinointitoimikunta on painattanut kortin, jonka myyntituloilla katetaan juhlien kustannuksia. Kortteja jaetaan syksyn mittaan jokaiseen ylistarolaiseen kotiin, ja lähetyksessä on mukana tilillepanokortti, jolla kortit saa maksaa. Kortteja saa ostaa halutessaan myös lisää kirkkoherranvirastosta ja juhlan aikana juhla-alueelta. Korteissa on juhlalogon lisäksi teksti Hyvää juhlan aikaa, joten niitä voi käyttää erilaisiin juhlaonnitteluihin aina nimipäivistä jouluun.

JUHLAVIESTI
Ylistaron herättäjäjuhlien juhlalehteä jaettiin Suonenjoen juhlilla heinäkuussa sekä Ylistaron kirkossa kesällä. Juhlaviesti on luettavissa myös PDF-tiedostona, mutta se on kooltaan hyvin suuri, noin 12 megatavua, joten sen lataaminen modeemilla kestää kymmeniä minuutteja ja tällainen pitkä lataus on myös hyvin herkkä erilaisille siirtovirheille.

ENSIMMÄISET SEURAT
Ensimmäiset seurat pidettiin juhla-alueella 18.7. klo 19.  Puhujina olivat Maaria Perälä, Ossi Haaramäki ja Jaakko Antila. Väkeä riitti uhkaavasta ukkosesta huolimatta enemmän kuin ajateltiin, noin 600 henkeä kävi sanankuulossa kosken partaalla.

JUHLATUNNUS
Herättäjäyhdistyksen päätoimikunta valitsi kolmesta vaihtoehtosta Ylistaron herättäjäjuhlien tunnukseksi "Armotyösi näillä mailla", jota oli ehdottanut teologian ylioppilas Jaakko Antila.

HERÄTTÄJÄJUHLIEN JUHLATUNNUKSET VUODESTA 1960 ALKAEN