• Ajoreittiä suunnitellessani halusin ajaa ympyrän sijasta jonnekin ja palailla hiljukseen takaisin. Nykyisessä ilmasto pelottelussa ei "tyhjän ympyrän" tekeminen oikein maistunut ja tiesin ennalta, etten osaisi juuri nauttia maisemista suorituksen aikana. Tämä osoittautuikin todeksi sillä esimerkiksi kaikki reissun kuvat, lukuun ottamatta lähtökuvia,  olivat paluumatkalla otetut.
• Reittisuunnittelussa huomioitavia asioita olivat: 1. matkan ajamiseen riittää normaalit kantatiet joten vältin moottoriteitä koska niiden nopeudet enemmänkin rasittaisivat kuin jouduttaisivat matkantekoa. 2. tutut tiet ovat henkisesti helpoimmat ajaa. 3. Genimapin mukaan nopein ja lyhin reitti olivat lähes samat. 4. ehkä tärkein kuitenkin oli päästä kohteeseen ja saada samalla kilometrit täyteen. Kilometrit tarkistin Genimapilla, ja Tompan lyhin reitti mallinnuksella.
• Muiden ajon suorittaneiden nettisivut antoivat hyviä vinkkejä varusteiden hankkimisen kannalta. Ohessa oma listani. Huonoselkäisenä laitoin pyörääni kuskin selkänojan.
• Sadetutkat/matkan aikainen sää. Ensimmäinen mahdollisuus reissuun oli kesäkuussa, mutta silloin oli koko reitille luvassa sadetta ja Utsjoelle hyytävän kylmää. Tosi viisasta oli silloin perääntyä ja jättää reissu heinäkuulle. Heinäkuussa sadetutkat antoivat odottaa sadetta Sotkamon ja Kuusamon väliin. Oli jaksamisen kannalta erittäin tärkeää tietää erityisesti, että sade lakkaa jossain Kuusamon ja Kemijärven välillä.
• Milloin liikkeelle? Lienee yksilöllistä, minulla asiaan vaikutti ainakin: halu olla Utsjoella kauppojen aukioloaikaan kuittauksen saamiseksi (turhaan, mutta ajon lopetustodistajia olisi aamuyöstä ollut vaikea löytää), olen aamulla virkeimmilläni, yön pimeimmät hetket pohjolan valossa, odotettavissa ollut sadealue kun en vielä ollut liian väsynyt. Lapissa saa kyllä yöllä automaateista bensaa, mutta baarit eivät ole auki.
• Pyörä ja mies kunnossa ja huollettuna. Tieto siitä, että kaikki hyvin antoivat myös alle hyvät yöunet.
• Tompassa normaalisti tieto siitä miten paljon aikaa kohteeseen jäljellä. Tällä kertaa tieto siitä mihin aikaa oletus perilletuloajasta. Siitä oli helppo myöhemmin laskea se kuinka paljon aikaa lepoon.

Lapin avaruutta Saariselällä

• Karkkilasta Poriin (lähtö klo 11.05) oli tiehallituksen mukaan paljon tietöitä, mutta ne vaikuttivat yllättävän vähän. Olisikohan vaikuttaneet alkukesästä enemmän kun työt olisivat olleet vielä enemmän perustustöitä. Joka tapauksessa pääsin jatkamaan Porista minuutilleen laskemassani aikataulussa. Porista tuli joka tapauksessa "turhia kilometrejä" koska halusin kääntöpaikaksi Porin ja ensimmäinen huoltoasema oli hyvän matkaa Tampereen risteyksen jälkeen. Tompan mukaan ½ tuntia edellä aikataulusta
• Porista Jämsään leppoisaa kruisailua kunnes Jämsässä ensimmäinen moka. Maksoin polttoaineen huoltoaseman kassalla käteisellä enkä vessaa toisella silmällä tiiraillessani tarkistanut, ettei seteleiden seassa ollut tankkauskuittia. Jämsää ei siis matkan laskijoille ole olemassakaan koska ei kuittia. Onneksi Joensuussa olin tarkempi.
• Jämsä - Varkaus - Joensuu. Joensuussa (klo 20) ensimmäinen tauko ja lähes kaikki vaatteet päälle. Jämsän moka oli toistua. Maksoin käteisellä ja tyttö tiskin takana heitti kuitin pois. Onneksi nyt olin tarkkana ja sain uusintatulostuksen kuitista. Tauko välipalan kanssa teki tosi hyvää mielelle -jatkoon läksi ihan eri mies. Joensuun osalta oli mielenkiintoista myös se, että jos olisin käyttänyt edellistä huoltoasemaa, olisi Genimap laskenut lyhimmän reitin toista kautta. Tompan mukaan 1 ½ tuntia edellä aikataulusta.
• Vähän Sotkamon eteläpuolella (noin klo 22) alkoi sataa. Tompan teline teki stopin joskus aiemmin ja virta oli vähissä. Laittamalla yövärit virta riitti neuvomaan minut Kuusamon tielle. Sitten mentiin paperikartalla. Alkoi pimein, väsyttävin ja raskain osuus. Vettä satoi niin, että näkyvyys oli heikko. Monesti nopeudet laskivat sen takia alle 80 km/h. Tässä vaiheessa oli hyvä tietää, että sadealue loppuu muutamassa tunnissa sillä muuten olisi keskeytys ollut lähellä. Toinen moka sattuikin sitten jossain siellä sateen keskellä kun kävin tyhjennyksellä paikallisessa puskassa. Tällaisia olosuhteita varten minulla oli kokokypärä enkä pissan jälkeen nähnyt vatsaani, että olisin huomannut sadepuvun jääneen osittain auki. Vettä satoi ja alla ollut Gore takki piti kyllä, mutta nahkahousuissa tuntui kostealta. Meinasi tulla ruosteperse. Yllättävän vähän haittasi loppumatkasta.

• Kuusamossa sade tuntui masentavalta, mutta Kemijärvelle matkalla taivas selkeni, aurinko valaisi  ja matkan teko oli taas helppoa ja hauskaa. Ihmettelin lähinnä miten tiet olivat niin tyhjiä. Onneksi ensimmäiset porot tiellä vasta täällä kun näkyvyys oli hyvä. Kuivat varahanskat käyttöön. 
• Vähän ennen Kemijärveä pomppasi tien töyssyissä tankin korkki syliin. Vain yläosa korkista jäi siihen, alaosan eli lukkopesän etsimiseen 10 minuuttia, ei löytynyt. Muovipussi tilalle ja menoksi.
• Kemijärveltä Sodankylän kautta Ivaloon. Hiljaista ja kylmää. Päällä kaksi t-paitaa, collage, villapaita, toinen collage. vuorellinen ajopuku ja sadepuku. Hiljaista tärinää ja vilua. Ivalossa klo 7.30 vihdoin baari auki ja tilaisuus lämmitellä kaakaon ääressä. Lapissa on varmasti aina aamuyöstä kylmää, kylmää, kylmää. Optimistisimmat lämpömittarit näyttivät Ivalossa 8 C.
• Matka Utsjoelle oli taas tauon jälkeen mukavaa. Upeat maisemat vaikka paleleminen ei vielä kokonaan ollutkaan loppunut. Tullin mies ei ollut kiinnostunut kirjaamaan lopetustodistukseen nimeään, mutta kaupan pihasta ei ollut vaikeaa löytää vapaaehtoista todistajaa. Olin lähtenyt 11.05 ja olin perillä 9.28. Pyörän mittariin oli kertynyt 1766 km.